Lukion opetussuunnitelma on aika täysi. Jos siihen lisätään vielä tabletin (iPadin) opettaminen, niin ahtaaksi menee. Käytännössä sen pitäisi korvata jotain, eli
- Korvata kirjat
- Korvata vihko
- Korvata monisteet
Lopullisen tavoitteen ollessa
- Korvata kokeet ja opettaja. Tablettikokeista muualla.
Kohdat 1 ja 2 ovat hyvää tulevaisuutta. Tablettikirjat tulevat, kun tulevat, varmaankin vauhdilla vasta kun uusi OPS tulee. Vihkokäytössä tabletti vaatii erinomaisen ohjelman. Vielä ei tullut moista vastaan, mutta uskon sellaisen löytyvän. Tablettipedagogiikasta lisää http://www.blogi.luntti.net/?p=14. Tableteista ja kokeen järjestämisestä ajatuksia löytyy http://www.blogi.luntti.net/?p=350.
Monisteiden jaossa, esim. koeajat, lukion säännöt, ryhmänohjausjutut, jne tabletti sopii hyvin. Siitä voisi olla hyvä aloittaa, mutta on se hieman kallis peli kansioksi. Luennoimistyylisessä opetuksessa (esim. yliopistot) tabletit antavat luennoitsijalle kevyemmän työvälineen. Esitetäytettyjä (esim) pdf-muotoisia kalvoja on helppo näyttää opiskelijoille, ja niitä voi kynällä täydentää. Zoomaus mahdollistaa hyvinkin tarkan piirtämisen. Miksei kouluunkin moinen tapa?
Tilanne ei kuitenkaan ole aivan näin paha. Alakoulussa tableteilla olla hyvätkin mahdollisuudet.
- Videoiden kuvaaminen ja editointi noin kahta nappia painamalla valmiiseen pohjaan sujuu upeasti. Se ei ole lukion tavoite. Lukiossa pitäisi osata luoda uutta.
- Kirjoittaminen sormella tai kosketusnäyttönäppiksellä. Siitä ei tule lukiotasolla mitään. Aivan turhaa touhua. Ala-asteella, jossa äikän aineet ovat muutaman kymmenen sanaa, kirjoitelman tekee tuollaisella oikein kivasti, mutta kolmen A4-arkin esseetä ei iPadilla kirjoiteta.
- Pedagogiset ratkaisut (ne ilmaiset) näyttivät olevan lähinnä äänestystä. Se toimii hyvin kurssipalautteessa, mutta anonyymeillä äänestyssysteemeillä on hiukkasen hankalaa arvoida opiskelijan menestystä.
- Tulostaminen, vaikka perimmäinen tarkoitus on päästä siitä pois, on nyt erittäin hankalaa. Ainakaan toistaiseksi sitä ei saada käteväsi sisäverkkoon, joten tulosteita ei saada. Tietyissä asioissa tulosteilla on silti erittäin suuri merkitys; esim. taideaineissa (kuvis), jossa leikellään ja liimataan ihan sormet tuhrussa.
- Näyttö on kauhean pieni oikeeseen työhön. Mulla on itsellä 24″ monitori (tosin rikkinäinen. tämä ~20″ on pikkuinen). Ohjelmiakaan ei voi ajaa näytöllä rinnakkain, mikä oikeassa työssä on mielestäni ihan välttämättömyys (nytkin on 4 ikkunaa näkyvissä ruudulla, joissa jokaisessa tähän liittyvää asiaa). Ala-asteella se pieni näyttö menee hyvin, koska oppilaatkin ovat pienempiä, ja asiamäärät aivan erilaisia.
- Rajoittunut tiedostojärjestelmä, tiettyjä tietokonemaailmassa ihan normaaleja systeemejä ei saa iPadilla auki eikä edes ladattua, esim. zip-paketteja. Muutenkin tiedostojärjestelmä on hankalakäyttöinen ja “liian helppo”. Tiedostojen siirto tietokoneesta tablettiin on hankalaa. Tätä ei voi käyttää edes oman koneen opetuskansioiden varmuuskopiona. Ubuntu onneksi näki iPadin laittamalla usb-johdon kiinni.
- Kuvan siirtäminen valkokankaalle on oma haasteensa. Apple TV maksaa joitain euroja.
- DVD-elokuvien näyttäminen spontaanisti ei onnistu. Elokuvat pitää olla tallessa tai iTunesista rahalla.
- Käyttöergonomia on vielä pöytäkonettakin huonompi. Kunnollinen tuki ja näppis voisivat auttaa asiaan. Ainoa järkevä työskentelyasento iPadilla tuntuu olevan sohvalla makaaminen, kun tabletti on kädessä. Siitä se usein vaan lyö silmäkulmaan. Nuoret alakoululaiset kyllä selviävät sen ~20 minuuttia miten vain, mutta väsyneet lukiolaiset eivät koko päivää pulpetilla tabletin takana.
Onhan iPad silti hieno peli. Muutama muu miinusseikka tuli vastaan:
- hinta–laatusuhde
- kieliasu,
mutta hyvääkin
- laaja sovellusvalikoima (joista aika heikosti lukiotason opetukseen suunnattuja appseja),
- tarkka näyttö (joka sekin varsin pieni),
- kevyt kantaa ja kuljettaa,
- pitkä akun kesto (kestänee koko päivän).
Tableteista riippumaton ongelma on verkko-ongelma (Kiitos Pasi). Jos verkko ei toimi vaikkapa opettajasta riippumattomasta syystä, niin koko opetus on tyhjän päällä, jos se perustuu verkkomateriaaleihin (esim. iPad). 10 minuutin katkos yhteydessä tarkoittaa 20 oppilaan ryhmässä $20 \times 10$ min $= 200$ min $\approx 3$ h luppoaikaa.
Näin tapahtuu säännöllisesti IT-yhteyksien takia.
Kadonnut aika tarvitaan uudelleen, kun lukiolaiset kotonansa pänttäävät netin takia tekemättä jääneitä asioita. Asia on varsinkin lukiossa aina uusi, eikä kotona ole asiantuntijaa (opettajaa) käytössä tai tavoitettavissa — vielä opettajia ei velvoiteta Skypellä yötöihin — niin pänttääminen on selvästi hitaampaa, esim. tuplasti edellinen (6 h). Siis yhteensä katosi $3+6$ tuntia ihmiskunnan tyhjäkäyntiä. Tämä vain yhdelle luokalle. Kiitos, Pasi, esimerkistä.
Näillä kuitenkin mennään. PS. iPadin appseista on jossain muualla http://www.blogi.luntti.net/?p=21. Päivittelen sitä kun kerkiän.